Kristillisessä kirkossa sakramentilla tarkoitetaan kirkollisia toimituksia. Kristillisen kirkon eri haaroilla on erilaisia määritelmiä kullekin sakramentille, ja niiden määräkin vaihtelee kirkoittain. Niitä voi olla yleensä kahdesta seitsemään. Eniten niitä on katolilaisilla sekä ortodokseilla. Monelle kristitylle sakramentit ovat tärkeä osa uskonelämää. Kunkin kristityn elämä alkaa vauvana (tai mahdollisesti myöhemmin) kasteesta ja päättyy vanhoilla päivillä sairaanvoiteluun. Kristittyjen vuotta myös rytmittävät erilaiset kristilliset juhlat eri aikaan vuodesta: vaikkapa Pääsiäinen 2019 vietetään kirkossa varmasti kristillisten juhlien parissa.
Oletko miettinyt, mitä kaikkia sakramentteja kristinuskossa oikein on? Tässä artikkelissa esitellään kritittyjen yleisimmät sakramentit lyhyesti. Nämä sakramentit ovat käytössä eri uskontokunnissa, mutta eivät kaikissa aivan samalla tavalla.
1. Kaste
Kristittyjen matka uskon pariin alkaa jo vauvana, kun lapsi kastetaan kristinuskoon. Jos lasta ei kasteta uskoon, voi kasteen ottaa vastaan myös myöhemmin elämässä. Jos kastetta ei ole ottanut vastaan, ei voi osallistua muihinkaan kristinuskon sakramentteihin. Kristinuskossa kaste on usein myös nimenantojuhla, jossa lapsen nimi paljastetaan läheisille. Tämä sakramentti on käytössä kaikissa kristittyjen uskontokunnissa.
2. Konfimaatio (tai vaihtoehtoisesti mirhavoitelu tai vahvistus)
Kristinuskossa konfirmaatio vahvistaa kasteen. Kun lapsi kastetaan, on hän usein itse kykenemätön ilmaisemaan kantansa osaksi uskonlahkoa tulemiseen. Juuri tätä varten on kehitetty korfirmaatio – juhla, jossa kristitty voi myöhemmin elämässä vahvistaa uskonsa ja ilmaista tahtonsa jatkaa matkaa Jumalan lapsena ja elää puhdasta elämää.
3. Pappisvihkimys
Pappisvihkimys on tärkeä sakramentti, sillä siinä annetaan papille valtuudet toimittaa sakramentteja Jumalan nimessä. Se on tärkeä sakramentti ja vihkimys, sillä papit ovat tärkeä osa jokaisen kristityn uskonelämää. Papille voi avautua tärkeistäkin aiheista ja pyytää neuvoa niin uskonasioissa kuin ongelmissakin. Pappi on kuin isähahmo ja Jumalan lähettiläs.
4. Avioliitto
Avioliitto on tärkeä rakkauden juhla. Siinä kaksi toisiaan rakastavaa ihmistä vihitään avioliittoon – usein ikuisiksi ajoiksi. Joissakin kristillisissä haaroissa ei itse asiassa edes tunneta avioeroa, vaan paperilla eronneet parit ovat edelleenkin naimisissa kirkon silmissä, eikä kirkollista avioon vihkimistä voi enää toistamiseen saada.
5. Ehtoollinen (tai mahdollisesti eukaristia)
Ehtoollinen tuo Jumalan lapset yhden pöydän ääreen Jumalan kanssa. Siinä otetaan vastaan Jeesuksen pyhittämät aineet: Jeesuksen ruumis ja Jeesuksen veri. Ehtoollinen on kaunis hetki, jossa uskovaiset voivat kokoontua yhteen ja ilmaista uskonsa. Tämä sakramentti on käytössä kaikissa uskontokunnissa.
6. Rippi (tai joskus katumus tai eukaristia)
Joissakin kristinuskon haaroissa on mahdollisuus ripittäytymiseen (tai toisilta nimiltään katumukseen tai eukaristiaan), jossa on mahdollisuus avautua synneistään papille ja saada synninpäästö. Tämä sakramentti on monelle kristitylle tärkeä, ja se voi saada suuren painon pois harteilta, kun Jumala välillisesti papin kautta antaa synnit anteeksi. Yksi kristinuskon pääperiaatteista onkin se, että synnit saa aina anteeksi, kun tekojaan katuu, sillä Jeesus Kristus Herramme kuoli ristillä vuoksemme. Siksi ripittäytyminen onkin kaunis hetki, kun saamme muistuksen siitä, mistä uskossamme onkaan perimmäisenä kyse.
7. Sairaiden voitelu
Vielä viimeisinä hetkinään ennen Herransa tapaamista sairaat haluavat ilmaista uskonsa ja saada itselleen hyvän ja rauhaisan matkan tuonpuoleiseen. Niinpä kuolemansairaat voivatkin saada papilta sairaanvoitelun. Se on kaunis hetki, joka vielä viimeisillään vahvistaa uskovaisen uskon. Tämä sakramentti on käytössä yleensä vain katolisessa uskossa.