Kristinuskon haaroja

Kristinusko on kannattajamäärältään maailman suurin kirkkokunta tällä hetkellä noin 2,4 miljardilla kannattajallaan (eli peräti kolmasosalla koko maapallon väestöstä!). Suomessa kristittyjen määrä on pudonnut enää 70 prosenttiin, vaikka se vielä viime vuosisadan alussa hipoi sataa. Ateistien määrä taas on ollut rajussa kasvussa ja heidän osuutensa kaikista onkin jo yli 25 prosenttia.

Se on monteistinen usko, mikä tarkoittaa sitä, että sen kannattajat uskovat vain yhden jumalan olemassaoloon, joskin Jumala jakautuu kolmeen eri persoonaan: Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Poika Jeesus eli todistetusti maapallollamme pari vuosituhatta sitten. Kristinuskon juuret eivät uskonnollisittain verrattuna ole kovinkaan kaukana, sillä se syntyi 1. vuosisadalla juutalaisuuden lahkona.

Myöhemmin kristinusko on jakautunut useampiin pienempiin suuntauksiin, joista useat ovat esillä Suomessakin.

Ortodoksinen kirkko

Ortodoksisuus on kristillisen kirkon suuntaus, jolla on kannattajia noin 270 miljoona kappaletta, suurin osa itäisissä maissa. Se erosi katolisesta kirkosta 1000-luvulla, jolloin eri suuntaukset langettivat toistensa ylle kirkonkirouksen, joka purettiin vasta 1960-luvulla. Erottautumiseen liittyivät kiistat muun muassa paavin asemasta.

Katolinen kirkko

Katolinen kirkko on kristillisen kirkon suurin kirkkokunta 1,25 miljardin ihmisen kannattajamäärällään. Se kattaa siis yli puolet kaikista kristinuskon kannattajista. Yli puolet katolisen kirkon jäsenistä asuu Amerikan mantereella, ja Euroopassa asuvia on vain alle 30 prosenttia. Monissa Afrikan maissa enemmistö maan väestöstä on katoliseen kirkkoon kuuluvia. Katolisen kirkon oman näkemyksen mukaan se on alkuperäinen kirkko jonka pelastajamme Jeesus perusti aikanaan. Katolista kirkkoa johtaa paavi ja hänen Pyhäksi istuimeksi kutsuttu hallintonsa, jotka sijaitsevat Rooman vatikaanivaltiossa.

Protestanttinen kirkko

Protestanttisuus on kolmas kristinuskon päähaaroista, ja se käsittää useita pienempiä suuntauksia. Protestanttisuus on kolmesta suuntauksesta uusin, sillä se syntyi reformaation (uskonpuhdistus) vaikutuksesta 1500-luvulla, jolloin se erkaantui katolilaisuudesta.

Luterilaiset

Luterilaisuus on protestanttisen kirkon viidestä haarasta pienin. Luterilaisuuden uskonoppiin kuuluu muiden protestanttisten haarojen tapaan Raamatun korostaminen sen sijaan että palvottaisiin maallisia henkilöitä kuten paavia, 5 sakramentin hylkääminen ja uskon ja armon merkitys pelastumisessa maallisten touhujen sijaan.

Baptistit

Baptistinen kirkko perustettiin uskonpuhdistuksen pohjalta 1600-luvulla. Jäseniä sillä on noin 60 miljoonaa ympäri maailmaa, mutta jos myös lapset lasketaan mukaan, ulottuvat sen vaikutukset noin 110 miljoonaan ihmiseen. Baptistit eivät monesta muusta kirkosta poiketen usko lapsikasteeseen, vaan kokevat että ihmisen täytyy tietoisesti tehdä uskonratkaisu liittyäkseen kirkkoon. Siispä baptistit harjoittavat aikuiskastetta.

Yleiskristilliset liikkeet

Maailmassa on useita liikkeitä, jotka toimivat kristillisyyden pohjalta, mutteivät edellytä uskoa.

Pelastusarmeija

Tämä kansainvälisesti toimiva avustusliike on myös kristillinen liike, joskaan se ei edellytä uskonratkaisua apua antaakseen. Se on myöskin yksi maailman suurimmista hyväntekeväisyysjärjestöistä. Se on erityisen tunnettu sen Joulupata-keräyksestä, jolla kerätään rahaa muun muassa lapsiperheiden, nuorten ja vanhusten tukemiseen, jottei tarvitsisi käyttää https://www.freedomrahoitus.fi/. Tämän liikkeen juuret ovat metodismissa ja se lähti liikkeelle 1860-luvun Englannista.

Suomalaisia erikoisuuksia

Suomalainen evankelis-luterilainen kirkko on saanut alleen muutamia herätysliikkeiksi kutsuttuja haaroja.

Lestadiolaisuus

Yksi tunnetuimmista pienistä haaroista on 1800-luvulla syntynyt konservatistinen lestadiolaisuus, joka on myös Pohjoismaiden suurin herätysliike kannattajamäärältään. Lestadiolaiset pitävät ainoana tiedonlähteenä Raamattua. Monet tuntevat liikkeen erityisesti siitä, että heillä on paljon rajoitteita ja tiukkoja arvoja.

litepress